Matti Arvio

Sahatavaran laatuluokittelun perusteita

Suomessa ja muissa pohjoismaissa tuotetun sahatavaran lajittelussa käytetään pääsääntöisesti sydäntavaran osalta ns. ABC-lajittelua. Käytännössä puhutaan kuitenkin useasti vanhasta u/s, kvintta, sexta-lajittelusta, jossa A-aatuluokka vastaa u/s-laatua B-laatuluokka kvinttaa ja C-laatuluokka sextaa.
Näistä u/s-laatuluokka on vielä jaettu neljään alalaatuun, joita harvoin sahoilla erotellaan toisistaan. Sahatavaralaatujen hinnoissa on huomattavia eroja, joten ei ole yhdentekevää kasvatetaanko hyvälaatuista, vai juuri ja juuri tukin laadun täyttävää puuta. Esim. sexta-laadun sahatavaran hinta on vain n. 60 %  u/s-laadun hinnasta ja puuseppien käyttämän hyvälaatuisen stammwaren (läpisaheen) hinta on kolmin- tai jopa nelinkertainen huonoimpaan sexta-laatuun verrattuna.
Vain sexta-laatua tuottavan tukin arvo on niin pieni, etteivät sahurit tieten sitä sahattavaksi osta. Sexta-laatua tulee väkisinkin tukkierien mukana, joten se on pidettävä valikoimassa mukana, mutta haluttu tuote se ei ole.       
Sahateollisuus maksaa 2/3 metsänomistajien saamista kantorahatuloista, joten sahateollisuuden puuhuollon turvaaminen on metsänomistajan kannalta tärkeä asia. Tulevaisuudessa todennäköisesti  hyvälaatuisen ja huonolaatuisen tukin hintaero tulee kasvamaan huomattavasti ja asiaan tulevat puunostajat jatkossa kiinnittämään enemmän huomiota.       

Oksat ja lenkous alentavat laatua

Ylivoimaisesti suurin sahatavarakappaleen laatua alentava tekijä on suuret oksat. Mutkat, suuret poikaoksat, korot, lenkous ym. viat, ovat vikoja, jotka helposti vievät tukin laadun takia kuitupuuksi, jonka tähden kyseisiä vikoja omaavat puut kannattaa aina poistaa hakkuussa ensimmäiseksi. Seuraavaksi valitaan kasvatettaviksi puita joista on mahdollista saada tulevaisuudessa hyvälaatuista sahatavaraa, eli kiinnitetään huomiota puiden oksaisuuteen.
Hyvälaatuista pienioksaista puuta on mahdollista saada, jos puusto on kasvanut taimivaiheessa huomattavan tiheässä. Samoin saadaan hyvälaatuista puuta puista, jotka ovat kasvaneet nuoruusvaiheessa suurempien puiden varjostuksessa. Tällaiset puut ovat joutuneet kilpailemaan valosta ja työntämään latvustonsa nopeasti korkealle ja samalla niiden alaoksat ovat jääneet pieniksi ja karsiutuneet pois aikaisessa vaiheessa. Kun puu on saavuttanut likimain tukkipuun koon, ei sen laadulliseen kehitykseen pystytä enää juurikaan vaikuttamaan. Jos tyvitukin osalta ovat oksat karsiutuneet pois, ne eivät sinne enää takaisin kasva, vaikka puu saisikin yläharvennuksen jälkeen huomattavan paljon lisää kasvutilaa ja valoa.

Tiheäsyisen puun arvonpalautuksen aika?

Vuosiluston paksuudella ei ole juurikaan merkitystä normaalissa sahatavaran lajittelussa.  Eri laatuluokkien kriteereissä ei ole ollenkaan mainintoja vuosiluston paksuudesta.
Sen sijaan sahatavaran lajitteluoppaassa on mainittu vuosiluston paksuudesta ja kerrotaan, että pohjoismaisen sahatavaran hyvä laatu perustuu hitaaseen kasvunopeuteen ja tiheäsyisyyteen, joka myös vähentää kappaleiden muodonmuutoksia.
Hidaskasvuisuudelle on myös annettu määritelmä, jonka mukaan 25 mm:n matkalla on vähintään 10 vuosilustoa. Jää nähtäväksi miten asiakkaat suhtautuvat tulevaisuudessa sahatavaraan, joka on sahattu nopeakasvuisista istutusmänniköistä ja joiden vuosilustojen paksuus ylittää ainakin nuoruusiällä reilusti kyseisen tiheäsyisyyden määritelmän.
Joka tapauksessa on aina myös niitä laatutietoisia asiakkaita,  jotka haluavat tiheäsyistä puuta lujuutta ja hidasta lahoamista vaativiin käyttöihin. Vaativissa puusepäntuotteissa tiheäsyisyys on kovastikin arvostettu ominaisuus oksattomuuden lisäksi.

Laatutukin tunnistuksesta

Vuosiluston paksuus on myös erittäin hyvä apuväline määriteltäessä puusta saatavan sahatavaran laatua. Vanhan laatupuun ostajien ohjeen mukaan parhaaseen u/s-saantoon (yli 60 %) päästään, jos puu on kasvanut ensimmäisten 12 cm paksuudella 0.5-2 mm:n vuosilustoja.  Usein pienet lustot kertovat puun kasvaneen kilpailussa toisten puiden kanssa sekä kiertymättömäksi, suorarunkoiseksi että hoikkaoksaiseksi.
 Hyvälaatuisen tyvitukin tunnistaa siitä, että se on kasvanut nuorena hitaasti paksuutta, samoin rungon ensimmäiset kuivat oksat ovat pieniä. Hyvälaatuisen tyvitukin kriteereille ei ole laadittu yhtenäisiä ohjeita, mutta puuseppien käyttämän stammwaren kriteerit ovat yleensä seuraavat: puun tulee olla suora, kyhmytön, eikä siinä saa olla koroja tai siihen verrattavia ulkoisia vikoja. Tukin tulee olla riittävän järeä, yleensä vaaditaan latvaläpimitaksi 25 cm. Puu on kasvanut nuorena hitaasti paksuutta, jolloin oksat ovat jääneet pieniksi. Yleensä puusepänlaadun tyvitukissa tavoitellaan u/s 1-2-laatuista puuta. Kun stammwaren laadun tukit on valittu ja asiakas ne hyväksynyt, ei enää sahauksen jälkeen suoriteta lajittelua. Stammwarea ja yleensäkin hyvälaatuista puusepäntavaraa sahataan pääasiassa männystä. Joskus hyvissä olosuhteissa kasvaneista puista saatetaan saada kaksikin laatutyven kriteerit täyttävää tukkia.

Laadusta suomalaisen puun kilpailuvaltti

Lämpimissä ja halvan työvoiman maissa kyetään kasvattamaan puuta selluteollisuuden tarpeisiin huomattavasti halvemmalla kuin Pohjoismaissa.  Menestyksen avain on tukeutumisessa laatupuun kasvatukseen ja jatkojalostukseen. Hitaasti kasvanut tiheäsyinen Pohjolan laatupuu painii omassa sarjassaan.
Yläharvennukset ja jatkuva kasvatus antavat hyvät edellytykset tuottaa arvokasta ja laadukasta tukkia sahateollisuutemme tarpeisiin.