Helsinkikomissio HELCOM
Suomen hallitus
Tutkimus ja toimenpidepyyntö
Metsätalouden humuspäästöt ja Itämeren ja Suomen
sisävesistöjen tilanne
Ekometsätalouden Liitto pyytää Itämerikomissiota ja Suomen valtiota kiinnittämään huomiota metsätalouden ja suo-ojtusten vaikutuksiin vesistöjen ja Itämeren tilaan ja ryhtymään varovaivuusperiaatteen nojalla tässä kirjelmässä ehdotettuihin toimenpiteisiin.
Itämeri on maailman suurin murtovesialla ja sen ekologista tasapainoa häiritsee liian suuret fosfori ja typpipitoisuudet. Vuoden 1974 Itämeri-kokouksesta lähtien on pohdittu, mistä ravinteiden aiheuttama rehevöityminen on alkanut ja miten Itämeri saataisiin palautettua entiselleen. Vallitsevan käsityksen mukaan suurimmat ravinnekuormittajat ovat maatalous ja asutus.
Perusteena näille ajatuksille on, että jokien kuljettavat ravinnemäärät Itämereen tunnetaan hyvin ja toisaalta tiedetään ravinnepäästöjen aiheuttavan vesistöjen rehevöitymistä. Kuluneen kolmenkymmenen vuoden aikana ei julkisuudessa ole pohdittu yksinkertaista asiaa, riittävätkö Itämereen huuhtoutuvat ravinteet aiheuttamaan nykyisen kaltaisen rehevöitymisen?
Tutkimuspyyntömme liitteenä olevassa laboratorioinsinööri Pekka Viherän laskelmassa havaaitaan, etteivät ravinnepäästöt kuitenkaan riitä aiheuttamaan nykyistä tilannetta. Koska rehevöityminen on kuitenkin tapahtunut, sille täytyy olla syy. On hyvin mahdollista se, että Itämeren pahoinvoinnin keskeinen syy löytyykin Suomen ojitetuilta turvemailta.
Suomessa on ojitettu yli viisi miljoonaa hehtaaria turvemaita. Jokaisessassa ojituksessa on vapautunut muutamien vuosien aikana humuspäästö, joka vastaa usean sadan vuoden luontaista huuhtoumaa. On selvää, että tällä on ollut dramaattiset vaikutukset vesistöjen ekologiseen tasapainoon, joka on rakentunut käsittelemään luontaista kuormitusta.
Osa humusvirrasta on vajonnut sisävesistöjen pohjasedimenttiin ja osa saostuu vasta Itämeren suolaisessa vedessä. Näiden orgaanisten aineiden hajoaminen on puolestaan kuluttanut pohjavesien happea ja aiheuttanut happikatoa. Happikadon seurauksena on käynnistynyt pohjasedimentin fosforivarojen vapautuminen. Fosfori on taas rehevöitymiselle minimitekijä. Viherän laskelmien perusteella näyttää siltä,että tämän tapahtumaketjun vaikutukset rehevöitysongelmaan ovat yhdyskuntien ja maatalouden päästöjä suuremmat.
Ojituskuormituksen lisäksi Itämereen on tullut ja tulee edelleen massiivisia happea kuluttavia päästöjä, jotka ovat peräisin Ruotsin ja Suomen tuhansia neliökilometrejä laajoilta avohakkuualueilta. Avohakkuu sisänsä lisää päästöjä luonnonhuuhtoumiin verraten monikymmenkertaisiksi, mutta paljaan maanpinnan muokkaus vielä tehostaa vaikutusta vaarallisesti. Myös sulan maan aikaan tuoreilla mailla tapahtuvat kesähakkuut syvinen ajourineen aiheuttavat omat päästönsä.
Tähänastisessa tutkimuksessa ja huomiossa metsä- ja suoalueiden ojitukset ja metsien käsittely on jäänyt vähälle huomiolle niiden aiheuttamien humuspäästöjen osalta.
Ekometsätalouden Liitto toivoo että Itämerikomissio
nimeää kansainvälisen tutkimusryhmän selvittämään metsätalouden humuspäästöjen vaikutukset Itämeren ja Suomen sisävesistöjen happikato-ongelmiin.
Suomessa on alkanut ojitettujen soiden kunnostusojitus ja niissä vapautuu yhtäsuuria humusvirtojas kuin ensiojituksissakin.. Julkisuudessa on väitetty että tekemällä saostusaltaita ja muilla ojitusjärjestelyillä voitaisiin päästöjä rajoittaa. Päästöjen kannalta ongelma-aika ovat kuitenkin kevättulvan ja olisikin perusteellisesti tutkittava voidaanko liukoisen humuksen virtaaminen ojitusalueilta estää tulva-aikoina. On suuri vaara, että turvemailta ollaan nyt laskenassa uudestaan orgaanisten, happea kuluttavien yhdisteiden päästöä, joka merkitsee kuoliniskua sekä Itämerelle että Suomen sisävesistöille.
Ekometsätalouden liitto esittää varovaisuusperiaatteeseen vedoten Suomnen hallitusta ryhtymään välittömästi seuraaviin toimiin:
1. Pidättäytydään uudistusojituksista ennen perusteellista selvitystä humuspäästöistä ja niiden vaikutuksista
2. Pidättäydytään avohakkuista ja maanmuokkauksista rinnemailla ja tiheästi ojitetuilla alueilla ja riittävän leveillä rantamailla. Luontaisen huuhtouman tasoa ei saa merkittävästi nostaa metsätaloustoimin.
Ekometsätalouden Liiton puolesta 8.11.2007
Riitta Wahlström puheenjohtaja
Erkki Lähde
varapuheenjohta